Ristiinan aluejohtokunta on antanut lausunnon kahdesta kaupungin esityksestä. Toinen koskee kirjasto- ja nuorisopalvelujen siirtämistä koulukeskuksen tiloihin, toinen taas lähidemokratiamallia, jossa eri alueiden aluejohtokunnat korvattaisiin yhdellä johtokunnalla.
Kirjaston ja nuorisotilan siirtäminen koulukeskukselle on ajk:n mielestä järkevä ajatus, mutta lisäselvityksille on tarvetta. Ajk vaatii muun muassa lapsivaikutuksen arvioinnin tekemistä sekä päätöstä siitä, mihin rakennusvalvonta ja asiointipiste aiotaan sijoittaa kirjaston muuttaessa. Lisäksi koulukeskuksen ensisijaisten käyttäjien, siis koulun oppilaiden ja henkilökunnan, tulee olla etusijalla, kun tiloja jaetaan sekä koon että sisäilman laadun perusteella.
Ristiinan aluejohtokunta ei puolestaan kannata kaupungin lähidemokratiamallia. Mikkelin aluejohtokunnat ovat yhdessä laatineet vaihtoehtoisen esityksen, jossa kaikki viisi aluejohtokuntaa säilytettäisiin mutta niiden toimintaperiaatetta muutettaisiin hieman.
Esityksessä aluejohtokunnat siirrettäisiin suoraan kaupunginhallituksen ohjauksen alle ja niille luotaisiin valtuustokauden mittaiset strategiat. Tämän myötä jokaiselle aluejohtokunnalle syntyisi selkeä, resursseja vastaava toimintasuunnitelma, jonka pohjalta olisi helppo tehdä yhteistyötä myös kumppanuusorganisaatioiden kanssa.
Lue koko lausunnot:
Ristiinan aluejohtokunnan lausunto Ristiinan kirjaston ja nuorisotilojen siirtämisestä koulukeskuksen tiloihin
Ristiinassa, koulukeskuksen Setälä-salissa järjestetyssä infotilaisuudessa 13.8.2020 kaupungin virkamiesjohto esitteli suunnitelman Ristiinan kirjaston ja nuorisotilojen siirtämisestä Ristiinan koulukeskuksen yhteyteen.
Ristiinan aluejohtokunta näkee järkevänä nuorisotilojen ja kirjaston toimintojen siirtämisen lähemmäksi potentiaalisia palvelujen käyttäjiä, mutta vaatii suunnittelussa seuraavien asioiden huomioon ottamista ja selvittämistä.
Koulukeskuksen tilat on suunniteltu oppilaiden koulunkäyntiin ja opiskeluun. Aluejohtokunta katsoo, että tilojen ensisijainen käyttäjäkunta ovat koululaiset. Näin ollen koulun tulee saada valita ensimmäisenä parhaat ja sopivimmat tilat käyttöönsä. Tämän jälkeen suunnitellaan, mitä toimintoja voidaan sijoittaa ja siirtää vapautuneisiin tiloihin.
Suunnitelma kohdistuu palveluita käyttäviin nuoriin ja lapsiin, joten aluejohtokunta vaatii lapsivaikutuksen arvioinnin tekemistä.
Suunnitelmassa ei mainita asiointipistettä eikä rakennusvalvonnan sijoitusta lainkaan. Näiden palveluiden tulee kuitenkin jatkua Ristiinassa ja olla alueen asukkaiden käytettävistä. Suunnitelmissa tulee osoittaa, mihin kyseiset toiminnot sijoitetaan kirjaston toiminnan siirtymisen myötä.
Tilojen käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilojen kunto ja tilojen mitoitus. Tarvittavat sisäilmaselvitykset tulee tehdä ennen tilojen muutoksia. Koululaiset tarvitsevat riittävän suuret, väljät ja terveelliset tilat jaksaakseen opiskella useampana tuntina peräkkäin samassa luokkahuoneessa ja välttyäkseen opintojen aikana sisäilma-altisteilta. Samoin suunnittelussa täytyy ottaa huomioon tulevien vuosien tilatarpeet lasten koulunkäynnin varmistamiseksi lähikoulussa.
Aluejohtokunta velvoittaa työryhmän ottamaan mukaan tilojenkäytön suunnitteluun varhaiskasvatuksen edustajan. Lisäksi on mahdollistettava nuorten osallistuminen nuorisotilojen suunnitteluun. Kirjaston tilojen tulee olla helposti saavutettavissa ja omatoimikäytön pitää olla mahdollista myös jatkossa.
Aluejohtokunta haluaa myös selvityksen siitä, kuinka jatkossa päiväkodin ja kirjaston yhteistoiminta mm. satutuntien ja kirjastovierailujen osalta toteutetaan.
Aluejohtokunta velvoittaa työryhmän selvittämään ja esittelemään, kuinka liikennejärjestelyt toimivat koulukeskuksen alueella turvallisesti liikenteen lisääntyessä.
Aluejohtokunta vaatii suunnittelutyöryhmältä ajantasaisen tilannetiedon toimittamista myös aluejohtokunnalle.
25.8.2020 Ristiinan Aluejohtokunta
—
Ristiinan aluejohtokunta ei kannata uutta esitettyä kaupungin lähidemokratiamallia, vaan esittää, että uusi malli rakentuu aluejohtokuntien yhteisesti laatiman esityksen pohjalle.
Muistiona 25.2020/Antti Pakarinen. Malli on täsmentynyt käsittelykokonaisuuden aikana kuulemistilaisuuksien myötä ainoaksi kaikkien aluejohtokuntien hyväksymäksi esitykseksi Hyvinvoinnin ja osallisuudenlautakunnalle/kaupunginhallitukselle
Lähtökohtana on aluejohtokuntien säilyttäminen aluejohtokuntamallissa seuraavilla pelkistetyillä nykytoimintaan liittyvillä kehitystoimenpiteillä kunnallislain 36 §:n lähtökohdista soveltaen osin myös kunnallislain 22. pykälää.
Ristiinan aluejohtokunnan yhteenveto tiivistettynä aluejohtokuntien
neuvottelemaan aluejohtokuntamalliin:
• Jokaiselta aluejohtokunnalta edellytetään valtuustokauden mittaista strategiaesitystä, jotka käsitellään kaupunginhallituksessa. Tämä lähtökohta rakentuu myös siitä, että aluejohtokunnat siirretään kaupunginhallituksen ohjauksen alle
• Tämän käsittelykokokonaisuuden myötä syntyneet strategiaesitykset liitetään oleellisilta osin kaupungin strategiaan. Näin kullekin aluejohtokunnalle muodostuu selkeä oman alueen lähtökohdista rakentuva toimintasuunnitelma resurssien mukaisesti koko strategia- ja vuositasoille, jota voidaan toteuttaa ilman erillistä ohjausta niiden kaupunki- ja muiden vastuuverkosto-osien kautta, joita lopputulokset edellyttävät. Tämä merkitsee myös sitä, että kaupunginhallituksen ohjausrooli ei työllistä sitä muuten kuin, jos aloite-esitykset ovat kaupunginhallituksen vastuu- ja käsittelytasoa.
• Strategia on myös suora perusta yhteistyölle kumppanuusorganisaatioiden kanssa kuin myös alueraati- ja keskustelufoorumitasoilla.
• Aluejohtokuntien valitseminen: Kaupunginvaltuusto nimeää aluejohtokunnat kuultuaan alueen asukkaita. Kukin aluejohtokunta päättää, millä tavoin jäsenten valinta suoritetaan, koska alueet ovat erilaisia.
• Aluejohtokuntien jäsenmäärää voidaan pienentää nykyisestä ja alueiden väestömäärä voidaan ottaa tässä huomioon.
• Aluejohtokuntien kokousmäärää esitetään myös pienennettäväksi keskimäärin neljään (4) kokoukseen vuodessa.
• Aluekoordinaattoria tarvitaan, mutta se voi olla osa-aikainen muun toimen haltija.
• Tämä kehittämisesitys edellyttää hallinto- ja hankintasääntöjen täsmentämistä ja selkeitä omatoimisuusrajojen määrittelyä, joissa aluekoordinaattorilla on myös toimivaltaa ratkaista strategian mukaisesti toiminnan resurssointeja.
• Aluejohtokuntien esityksellä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä ja yhdenmukainen laadukkaampi ja aikaansaannoksia korostava malli Mikkelin kaupungin alakeskuksissa. Toimenpide vahvistaa kaupungin kokonaiskehitystä ja toimivuutta veto- ja elinvoimaa vahvistavana ja asumisviihtyvyyttä ja osallisuutta korostavana esimerkillisenä toimijana.
Ristiinan Aluejohtokunta 2.9.2020